1. Loppu (POL)
2. Kaunis ihminen (POL)
3. Paisuttelija (GRE)
4. Luovuuteni (POL)
5. Iiskotti (GRE)
6. Hyperbola (POL)
7. Löytötavaratoimisto (POL)

* * * * * * * * * *

1. Loppu

Luo alttarin hän yksin askeltaa
Tyhjät penkit vain on seuranaan
Kun mielessään hän rakkaan sormustaa
Ei kestäkään - nyt polvillaan vollottaa

Ooo... lauseet pistävät
On elo jäätävää
Ooo... muistot viiltävät
Osiin pilkkovat

Kyllöttää yksinäisyys ainainen
Muiden riemua hän kadehtii
Kuvissaan on ihastus kaukainen
Ne sitten peittää suudelmiin

Hän kynttilän krusifiksin kupeesta
Poimii ja laskee sen paidalleen
Pian nuolevat jo liekit kaulasta
Näin antautuu hän tuskaansa viimeiseen

Ooo... lauseet pistävät
On elo jäätävää
Ooo... muistot viiltävät
Osiin pilkkovat

Toivoen jonkun huomioivan postuumisti
Ehkä jää joku kaipaava sielu
Muu kuin suntio niin järkyttynyt

Ooo... lauseet pistävät
On elo jäätävää
Ooo... muistot viiltävät
Osiin pilkkovat

Ooo... muistot viiltävät
Osiin pilkkovat

2. Kaunis ihminen

Kun yksinäisyys löysi sydämen
Kaikki kaunis pois pian katoaa
Vaan tuntea voit lohdun viimeisen
Ei kyyneleittä voi täällä voittaa

Oo-oo-oo-oo...
Mustaan maailmaan
Luo sateenkaarten vyö
Oo-oo-oo-oo...
Siinä seisot vain
Kaunis ihminen

Maallinen ilo kestää hetken vain
Kaikki kauneus pois pian katoaa
Kuuluisuus ei tuudita lastaan lain
Vain toinen sielu lohduttaa

Siis päätös tee, kuka tahdot ollakaan
Nyt pelätä ei saa haaveitaan
Vaan tuntea voit lohdun viimeisen
Ei kyyneleittä voi täällä voittaa

Oo-oo-oo-oo...
Mustaan maailmaan
Luo sateenkaarten vyö
Oo-oo-oo-oo...
Siinä seisot vain
Kaunis ihminen

Valitsee pääsi mustavalkoisen
Et muuta voi
Päivin öin aina kamppaile vastaan
Ja naura maailmanrauhaa

Oo-oo-oo-oo...
Mustaan maailmaan
Luo sateenkaarten vyö
Oo-oo-oo-oo...
Siinä seisot vain
Kaunis ihminen

Oo-oo-oo-oo...
Siinä seisot vain
Niin kaunis ihminen

3. Paisuttelija

Haa...

Minä totuutta mutkistan
Muovaan muodot uudestaan
Minä totuutta mutkistan
Paisuttelija elementissään

En tiedä, mikä minun sisintäni vaivaa
On pakko aina tosi palturiksi kaivaa
Kun tapahtuu vaikk' jotain kamalaa
Niin mietin, mikä sen pahemmaks muuttaa

Mielikuvitus on minun vihollinen
Patologisesti väännän paskaa hatullisen
On kadut auki - tarkkailijaluonteet
Luo tarinoihinsa ihan uudet juonteet

Minä aitoa mutkistan
Muovaan muodot uudestaan
Minä aitoa mutkistan
Paisuttelija elementissään

Kop kop, nyt kuka sanoo kop?
Katsoin ikkunasta, siellä koputteli Maciej Kot
Mäkihyppääjä tuo puolalainen koputti
Lämmittelemään hän sisälle vain halusi

Kot, vai Stoch? Olikin se Stochin Kamil
Pullossa votkaa, ja päällä mekko niinku daamil
En ollut enää varma, mitä tapahtui
Ja niin sanoin vaan, mitä sylki suuhun toi

Minä aitoa mutkistan
Muovaan muodot uudestaan
Minä aitoa mutkistan
Paisuttelija elementissään

Voi Venäjä, on kamalaa tää elämä, elämä
Voi Venäjä, on kamalaa tää elämä
Kama-, on kama-, on kamalaa tää elämä

Minä totuutta mutkistan
Muovaan muodot uudestaan
Minä totuutta mutkistan
Paisuttelija elementissään

Minä totuutta mutkistan
Muovaan muodot uudestaan
Minä totuutta mutkistan
Paisuttelija elementissään

4. Luovuuteni

Kun lapsena maalata minä sain
Sitä paljon niin mä rakastin
Mut kaikki nyt mun päässä mustaa on
Ideaakaan en mieleeni vain saa

Oh… tahdon takaisin
Entisen luovuutein
Oh… anna takaisin
Nuori mieleni

Saanut en mä olla lapsi ainiaan
Luovuus nuoruutein vain katosi
Maalauksen mä lopetin kokonaan
Ja niin mä tylsyyteen ajauduin

Mä siveltimet vaihdoin excel-taulukkoon
Masentava niin oon ja tylsäkin
Niin kaikki nyt mun päässä mustaa on
Ideaakaan en mieleeni vain saa

Oh… tahdon takaisin
Entisen luovuutein
Oh… anna takaisin
Nuori mieleni

Tyhjyys tää mua ahdistaa niin
Mä kestä en
Pirulle vaikka sielun mä myisin
Jos luovuutein takaisin saan

Oh… tahdon takaisin
Entisen luovuutein
Oh… anna takaisin
Nuori mieleni

Oh… anna takaisin
Entinen luovuutein

5. Iiskotti

”Senkin laiskuri iiskotti
Pieni ruma merikrotti
Senkin laiskuri iiskotti
Jätätkös meidät nyt omaan rauhaan”

”Halojaa hei, kuuletko sinä siellä?
Olepa hyvä ja herää äläkä ole tiellä
Taas unohduit nyt aatoksiin somiin
Missä liet paras ja käyt unelmalomiin”

Mut entäs sitten, kurja ikivanha haahka
Omista unelmistas on jäljellä enää nahka
Tulevaisuus on nuorten eikä akkojen
Panemme vastaan kunnes tulee aika sakkojen

”Senkin laiskuri iiskotti
Pieni ruma merikrotti
Senkin laiskuri iiskotti
Jätätkös meidät nyt omaan rauhaan”

”Nips naps, nyt sanovat kips kaps
Hermoni kun kuulen nuorison sanat mielessä
On huomisen toivoilla kaikki pielessä
On maailma kuollut lounaaseen mennessä”

Jep, niin tee, syytä toki nuorisoa
Kukahan meidät tälläisiksi opettikaan?
Tää aukoton logiikka tyrmää nartut
Hauta kutsuu kun vielä vähän sä vartut

”Senkin laiskuri iiskotti
Pieni ruma merikrotti
Senkin laiskuri iiskotti
Jätäpäs meidät nyt omaan rauhaan”

Hauta kutsuu kun vielä vähän sä vartut, sä vartut
Hauta kutsuu kun vielä vähän sä vartut
Kun vielä, kun vielä sä, kun vielä vähän sä vartut

”Senkin laiskuri iiskotti
Pieni ruma merikrotti
Senkin laiskuri iiskotti
Jätäpäs meidät nyt omaan rauhaan”

”Senkin laiskuri iiskotti
Pieni ruma merikrotti
Senkin laiskuri iiskotti
Jätäpäs meidät nyt omaan rauhaan”

6. Hyperbola

Kun tunteilu taas kipuaa mittaan
Millainen ajaa järjenkin pois
Lieneeköhän jo aikamme päässään
Lähelle sen saapuvan melkein sois

Oh... missä kuljetkaan
Et mielenrauhaa saa
Oh... hyperbola vie
Kaiken mennessään

Valheita on nyt tarpeeksi nähty
Nepä ajavat järjenkin pois
Helpompaa on olla vaatelias
Antelias ain häviää

Ei voine kukaan nähdä suhteen päätöstä
Kärjistys siitä vain vihjailee
Lieneeköhän jo aikamme päässään
Lähelle sen saapuvan melkein sois

Oh... missä kuljetkaan
Et mielenrauhaa saa
Oh... hyperbola vie
Kaiken mennessään

Jatkamme edelleen länteen päin
Jaksammehan?
Menkäämme, siellä katarsis on
Tulevaisuus tuo armon

Oh... missä kuljetkaan
Et mielenrauhaa saa
Oh... hyperbola vie
Kaiken mennessään

Oh... hyperbola vie
Et mielenrauhaa saa

7. Löytötavaratoimisto

On tyhjä pää, kun hattu bussiin jäi
Kosmos sontikat kai imaisee
Myös ystävyys kuin pieru Saharaan
Pois aikanaan vain katoaa, se loukkaa

Oo... hyllyyn pölyttyy
Ei palaa menneisyys
Oo... tartu tiukempaan
Hetkeen ainoaan

Viulunsa vie joku panttilainaamoon
Kosmos soittelot kun imaisee
Kalleinkin on utua karkaavaa
Sen hinnan voit siis halpuuttaa

Kun toimistoon löytökamat kulkeutuu
Vain tavaraa on ja harhaa muu
Myös ystävyys kuin pieru Saharaan
Pois aikanaan vain katoaa, se loukkaa

Oo... hyllyyn pölyttyy
Ei palaa menneisyys
Oo... tartu tiukempaan
Hetkeen ainoaan

Hukkuneen miten saisi takaisin
Taas aprikoit
Etsintään käytit aikaa ja vaivaa
Nyt kuopassa oot ja saat kaivaa

Oo... hyllyyn pölyttyy
Ei palaa menneisyys
Oo... tartu tiukempaan
Hetkeen ainoaan

Oo... tartu tiukempaan
Ei palaa menneisyys